MASSAT

OMAMASSA

Perävaunun oman massan, siis vaunun tyhjäpainon, määrittely oli pitkään Suomessa eriperusteista kuin muissa EU-maissa. Suomessa perävaunun massa määritettiin vetoautoon kytkettynä, kun muissa maissa perävaunun massa oli sen todellinen massa kilon tarkkuudella.

Nyt EU on kuitenkin jo jonkin aikaa käyttänyt vanhaa suomalaista tapaa. Perävaunun omamamassa määritetään  nyt yhtenäisesti vetoautoon kytkettynä. Tässä määritystavassa osa vaunun painosta siirtyy vetoauton koukulle, joten perävaunun omamassa on jossain määrin hankala käsite. EU:n vanha tapa ilmoitti täsmällisesti oikean painon.

Muutos johti siihen, että perävaunu, joka ennen painoi 860 kg painaakin nyt 740 kg, vaikka se edelleen yksin autovaakituksessa painaa 860 kg.

KOKONAISMASSA

Perävaunun kokonaismassa on sen suurin sallittu paino suoraan pyörien alta punnittuna. Kokonaismassa ilmoitetaan perävaunun rekisteriotteessa, ja se todella punnitaan vaunun pyörien alta suoraan maata kohti kohdistuvana painona.

KANTAVUUS

Kantavuus on teoriassa perävaunun kokonaismassan ja omamassan erotus eli kuorman massa. Omamassan määritystavasta johtuen se ei kuitenkaan aivan täsmällisesti ole omamassan ja kokonaismassan erotus. Ero ei kuitenkaan ole suuri, mutta vetokoukulle siirtyvän painon määrä kyllä vaikuttaa. Mitä enemmän kuorman painoa siirretään vetokoukulle kuorman panopistettä muuttamalla sitä suurempi on kantavuus. Perävaunun vetolaitteeseen on kuitenkin aina merkitty aisapaino, jota ei saa ylittää. Työvaunuissa arvo vaihtelee välillä 100 - 150 kg, vaikka on nähty huomattavasti suurempiakin arvoja. Ne suuremmat arvot yleensä taas ylittävät koukun ja vetoauton sallimat aisapainot.

KYTKENTÄMASSA

Kytkentämassa ilmoittaa vetoautoon liitetyn perävaunun suurimman sallitun todellisen painon suoraan perävaunun pyörien alta maata kohti punnittuna, riippumatta siitä mikä on perävaunun suurin sallittu tekninen kokonaismassa

Kytkentämassat ovat vetoautokohtaisia ja ne vaihtelevat suuresti, joskus hyvinkin yllättävästi. Jonkun automerkin kytkentämassa saattaa merkin jossain henkilöautomallissa olla suurempi kuin saman merkin suuressa pakettiautossa.

Kytkentämassaan vaikuttavat monet tekijät. Lähtökohtaisesti ne ovat laskennallisia, mutta koska pienin arvo on määräävä niin yleensä kytkentämassa on alhaisempi kun laskennallinen arvo, koska autojen valmistajat yleensä antavat sen pienimmän arvon, joka lopulta määrää. Autonvamitajen määrityksiin vaikuttavat vetoauton rakenne, moottoriteho, jarrujen teho, vaihteiston tyyppi ja vaihteiston rasituskynnnys.

Henkilö- ja pakettiautoissa kytkentämassa on ilmoitettu auton rekisteriotteessa. Osa pakettiautoista on verotussyistä rekisteröity kuorma-autoiksi ja silloin niiden rekisteriotteesta ei välttämättä löydy kytkentämassaa, joka kuitenkn suurella todennäköisyydellä on sama kuin vastaavassa pakettiautoversiossa. Viime kädessä tieto löytyy tyyppikilvestä tai viimeistään maahantuojalta.

YHDISTELMÄMASSA

Yhdistelmämassa ilmoittaa vetoauton ja siihen kytketyn perävaunun muodostaman yhdistelmän suurimman sallitun yhteenlasketun painon tieliikenteessä.

Tässä piilee ansa. Yhdistelmämassa ei usein ole sama kuin vetoauton kokonaismassa + perävaunun kokonaismassa. Silloin joko vetoauto jää kuormaltaan vajaaksi tai perävaunu jää kuormaltaan vajaaksi.

Jos hankkii auton ja perävaunun tarkoituksena hyödyntää täysiä kuormia on syytä perehtyä vetoauton sallimaan yhdistelmämassaan, sillä on mahdollista löytää vetoauto, jossa yhdistelmämassa on esimerkiksi 3500 kg + 3500  = 7000 kg, eikä esimerkiksi 3500 kg + 3500 kg = 6000 kg, kuten usein on.

Heitot yhdistelmämassoissa ovat mahdollisia kaikissa vetoutojen painoluokissa.