VEDETTÄVYYS

Käytännössä kaikkien ammattikäyttöön tarkoitettujen perävaunujen veto-ominaisuudet ovat erinomaisia. Vedettävyys siis on hyvä. Kaksi seikkaa kuitenkin voi ratkaisevasti heikentää vedettävyyttä ja tehdä yhdistelmästä vaarallisen. 

O2 ajoneuvoluokan perävaunut ovat pääsääntöisesti ja lähes 100 % varmuudella keskiakselivaunuja, ja keskiakselivaunu aloittaa tuon inhottavan ja hyvin vaarallisen sivuttaissuuntaisen heijaamisen huomattavan paljon helpommin kuin  vankkurimallinen (ns täysperävaunu) kärry. Moni uskoo myyttiin, jonka mukaan keskiakselivaunu oikenee vauhtia lisäämällä. Tämän luulon osoitti  vääräksi jo ainakin 50 vuotta sitten legendaarinen ralliautoilija Timo Mäkinen.

Fysiikan lakeja ei voi kumota. Jos kuljetettava kappale painaa kaksi tonnia, mutta on vain metrin pituinen,  se oikein sijoitettuna (lastattuna) ei juuri heijausta aiheuta eikä voimista, mutta jos tuo kahden tonnin painoinen kappale on kuusi metriä pitkä niin täysin oikeasta sijoituksesta (lastaamisesta) huolimatta se saa aikaan heijausliikkeen ja etenkin heijausliikkeen voimistumisen herkemmin kuin tuo lyhyt, mutta saman painoinen kappale. Ken epäilee, hän perehtyköön fysiikan lakeihin.

Perävaunu tulisi aina lastata siten, kuormasta riippumatta, että vaunu on vaakasuorassa ja vetokoukkuun kohdistuu riittävästi painoa, ammattilaisvaunujen kohdalla karkeasti n 70 - 200 kiloa. Suuret peräylitykset ovan suurin syy siihen että tämä vaatimus ei toteudu. Kun 4 metrin lavalle tungetaan 5 metrin puutavarapinkka niin leikitään ihmishengillä.

Klassinen esimerkki väärästä kuorman sijoittelusta on auton vetäminen perä edellä autotrailerin kyytiin (tai takamoottorisen auton kuljettaminen trailerissa keula edellä). 

SE TÄRKEIN

Käytännössä kaikissa suurissa työkäyttöön tarkoitetuissa ammattilaisvaunuissa on kaksi erillistä akselia. Se erottaa ne radikaalisti vedettävyyden suhteen yksiakselisista. Miksi näin? Siksi että vetokoukun ja perävaunun vetolaitteen korkeuksien tulee olla yhteensopivia, sillä muutoin vaunu kulkee joko etuakselinsa tai takimmaisen akselinsa varassa.

On olemassa epämääräinen ja vähemmän valvottu standardi, jonka mukaan vetokoukun pallon keskikohdan tulisi olla 38 - 42 cm korkeudella maasta, ja perävaunut valmistetaan suunnilleen tätä koukun korkeutta varten, ei kuitenkaan ehdottoman varmasti. 

Vetokoukkujen korkeuksissa on kuitenkin paljon enemmän vaihtelua kuin vaunujen vetolaitteitten korkeuksissa. Joissain pakettiautoissa takaovien alareuna on pyritty tuomaan mahdollisimman alas.

On äärimmäisen tärkeätä sovittaa vetokoukun ja vetolaitteen korkeudet yhteensopiviksi. Etenkin liian matalalla oleva vetokoukku tekee yhdistelmästä hyvin vaarallisen

Perävaunun vetolaite voi sijaita vetoaisaston päällä tai välissä. Korkeusero on n. 10 cm. Erilaisia sovitepaloja vielä tarkempaan säätöön on olemassa. Joissain vetokoukuissa on korkeussäätö.

Perävaunun tulee seurata vetoautoa vaakasuorassa, eikä koskaan enemmän etuakselin varassa.